Henrik-musikaalille toinen mahdollisuus

Kaustisen musiikkilukiossa vuosittain järjestettävä musikaali on monelle yksi kevään ja koko lukuvuoden kohokohtia, johon valmistaudutaan antaumuksella heti syksyn ensimmäisistä kouluviikoista lähtien. Viime keväänä esitettäväksi kaavailtu Henrik-musikaali jouduttiin koronan vuoksi perumaan, mutta sille päätettiin antaa tänä lukuvuonna uusi mahdollisuus.

Rakkaustinen selvitti, miten jo toista vuotta työpöydällä olevan musikaalin harjoitukset etenevät ja miten syksyllä tapahtuneet muutokset työryhmässä vaikuttavat projektiin.

Henrik-musikaalissa pääosia esittävät Henna Passoja ja Touko Kentala. Kuva: Nea Luomala
Lue loppuun

Kaustiselle nousee uusi lukiorakennus

Musiikkilukiossa eletään jännittäviä aikoja, sillä uuden lukiorakennuksen rakennusprosessi on saatu käyntiin. Suunnittelutyötä tehtiin huolellisesti ja uudessa lukiorakennuksessa on otettu huomioon musiikkilukion tarpeet niin musiikin kuin yleisaineidenkin osalta. Uuden lukion takaa löytyvät myös opiskelija-asuntolat, joista pääsee kouluun nopeasti, sujuvasti ja turvallisesti.

Uuden musiikkilukion julkisivua. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy / Niko Kärjä
Lue loppuun

Taiteiden yö järjestettiin ensimmäistä kertaa virtuaalisena – striimit katsottavissa edelleen

Perinteinen Taiteiden yö järjestettiin Kaustisen musiikkilukiossa tänäkin vuonna lokakuun lopulla. Poikkeuksellisen ajan tapahtuma erosi totutusta, sillä tänä vuonna Taiteiden yötä vietettiin virtuaalisesti.

Esiintymispaikoilla Kinolla ja Kansantaiteenkeskuksen saleissa oli paikalla vain lukion oppilaita ja henkilökuntaa. Taiteiden yön livestriimaus oli täysin uusi asia, mutta ohjelma kolmelle esiintymislavalle saatiin suunniteltua ajoissa ja lopulta kaikki sujui hyvin pienistä teknisistä ongelmista huolimatta.

Rakkaustinen haastatteli lukion opiskelijoita ja opettajia Taiteiden yön tunnelmista ja tapahtuman toteutuksesta.

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Aune Riihimäki kertoo, ettei nämä Taiteet olleet hänen ensimmäisensä, sillä Taiteiden yössä on ollut käytyä jo ennen lukio-opintoja Riihimäen isoveljien kautta.
– Omat esitykset menivät hyvin. Myös muiden esitykset olivat hyviä ja niitä oli mukavaa kuunnella.

Tiina Ahola (3 vsk.) puolestaan kommentoi, että virtuaalitoteutus oli yllättävän kivaa. Yleisöä oli mukavasti paikan päällä koululaisista ja läheisetkin pääsivät seuraamaan tapahtumaa netin kautta. Ehkä jopa useampi pääsi nauttimaan esityksistä nyt, kun välimatka ei ollut esteenä.

– Olisi kiva, jos striimi-mahdollisuus olisi jatkossakin, vaikka paikallekin pääsisi katsomaan, koska monella on varmasti pitkä matka, Ahola pohtii.

Aholan mukaan tapahtumasta jäi hyvä fiilis, sillä Taiteet on aina kiva tapahtuma. Kiitosta sai myös se, että esitykset ovat nyt taltioituna YouTubeen.

– Pääsee myös muiden opiskelijoiden esiintymisiä jälkikäteen katsomaan netistä, kun itse oli niin monessa mukana, ettei juuri kerennyt yleisössä istumaan. Hauskaa oli niin kuin aina, Ahola toteaa.

Myös lukion opettajat osallistuivat Taiteiden yön järjestelyihin. Englannin opettaja Hilkka Rauhala sanoo tässä tilanteessa olleen hyvä, että tapahtuma saatiin ylipäätään järjestettyä, sillä se on tärkeä perinne koko lukiolle. Ilta oli myös hyvin toteutettu olosuhteisiin nähden.

Rauhala kuului KTK:lla yleisötiimiin. Hän kertoo sen olleen ihanaa, sillä tiimissä olo mahdollisti hyvin monipuolisten esitysten seuraamisen.

– Oli kiva, kun esityspaikkoja oli vähemmän aiempaan verrattuna, sillä vanhalla lukiolla saattoi tulla valinnanvaikeus, kun esityksiä oli niin monta samaan aikaan.

Rauhalan mukaan esitykset olivat kattavia ja intensiivisiä. Niistä asti, että kaikki antoivat kaikkensa.

Rehtori Ilona Salomaa-Uusitalo kertoo Taiteiden yön olleen livestriimauksen suhteen hyppy tuntemattomaan, koska ikinä aikaisemmin ei tällaista ole lukiolla tehty. Ensimmäisissä esityksissä oli hieman teknisiä ongelmia, mutta kokonaisuudessa tämä virtuaalinen Taiteiden yö oli oikein onnistunut.

Salomaa-Uusitalo sanoo tietävänsä, että lukiossa on paljon lahjakkaita ja osaavia nuoria, mutta aina heidän taitavuus ja tilanteeseen heittäytyminen yllättävät hänet. Rehtori kuvailee joutuneensa pyyhkimään illan aikana silmäkulmia herkkien tulkintojen aikana sekä huitomaan käsillä ilmaan erinäisten musiikillisten spektaakkelien myötä.

– Meillä on lukiossa hurjan etevää joukkoa monella eri saralla – runoutta ja kuvataidetta unohtamatta!

Kokonaisuutena Taiteiden yö sujui tänäkin vuonna mahtavasti. Kaikki lukiolaiset, sekä musiikkilinjalaiset että yleislinjalaiset pärjäsivät hienosti ja kaikki olivat omalla tavallaan mukana illassa. Opiskelijat työskentelivät jälleen lukuisissa tiimeissä.

Tiimien tehtäviin kuului muun muassa esiintymistilojen koristelua, autotiimi pääsi kuskailemaan kontrabassoa, herkkutiimi huolehti eväistä ja ovitiimi vastasi siitä, ettei sisätiloihin tule liikaa porukkaa kerralla sekä tarkisti, että kaikki desinfioivat kädet saapuessaan. Tiimejä oli paljon ja jokainen huolehti omat hommat hienosti.

Iso kiitos kaikille kotona striimin äärellä tapahtumaa seuranneille. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä Taiteiden yön striimattuja esityksiä on katsottu yhteensä jo yli 9600 kertaa! Kiitos myös Pesolan Leipomolle, joka sponsoroi eväitä pitkään koulupäivään.

Taiteiden yön esityksiä pääsee katsomaan edelleen lukion YouTube-kanavalta.

Haastattelut: Jenniina Ylikopsa
Teksti: Nea Luomala, Helena Koivusalo

Musiikkilukio vastaanotti arvokkaan soitinlahjoituksen

Haastattelin musiikinopettajiamme Ville Ojasta ja Markus Luomalaa, sillä he tietävät kaikista parhaiten soittimista ja tästä lahjoituksesta. Olemme koulun puolesta todella kiitollisia lahjoittajalle soittimista, sillä nyt meillä oppilailla on paremmat soittimet käytössä ja sitä kautta jotkut opiskelijat saattavat saada intoa enemmän kokeilla jotain uutta. Soittimet ovat todella hyväkuntoisia ja soivat hyvin Markuksen ja Villen testisoittojen mukaan.

Meidän koululle on lahjoitettu jousikvartettiperhe, johon kuuluu kaksi viulua, alttoviulu ja sello. Lahjoittaja haluaa tukea musiikkilukion opiskelijoiden musiikkiopintoja hyväkuntoisilla soittimilla. Saimme ensimmäisen sellon meidän koulun käyttöön ja on aivan mahtavaa, että nyt monilla opiskelijoilla, joilla ei ole välttämättä rahaa omaan selloon, on mahdollisuus kokeilla soittaa sitä. 

Soittimet haluttiin käyttöön eikä näytille ja olen varma, että meidän lukiossa soittimet tulevat varmasti olemaan todella kovassa käytössä. Kaustisella jousisoittimien perinne on niin vahva, ja on mahtavaa, että meidän koulu pääsee lahjoituksen kautta tukemaan tätä perinnettä.

Soittimien historiasta sen verran, että soittimet ovat käsin rakennettuja ja niihin on voitu ja on varmasti käytetty satoja tunteja aikaa. Osa niistä on palkittuja soittimia. Villen ja Markuksen mukaan soittimet ovat todella laadukkaita. Ja sitä tuskin meidän kenenkään tarvitsee epäillä!  

Soittimet ovat meidän koululle todella tärkeitä. Villen mukaan alttoviulua on todella kaivattu, sillä monet viulistit haluavat soittaa alttoviulua. Alttoviulussa on samanlainen sormitus kuin normaalissa viulussa ja kaikilla ei ole varaa ostaa alttoviulua, vaikka monilla on halua kokeilla jotain erilaista. Nyt, jos jollain ei ole tarpeeksi tasokasta viulua käytössä, – kiitos tämän aivan mahtavan lahjoituksen – koululta on mahdollisuus saada soitettavaksi todella hyvätasoinen viulu 

Markus toivoo, että lahjoituksen myötä opiskelijat saisivat inspiraatiota soittamiseen enemmän, kun saa soittaa hyvillä soittimilla. On hyvä, että meidän lukion toiminta on huomattu  muuallakin kuin meidän lukiolaisten ja henkilökunnan keskuudessa. 

Iso kiitos lahjoittajalle meidän koko koulun puolesta. Koulun henkilökunta ja opiskelijat ovat tästä todella kiitollisia, kun pääsee soittamaan hyvillä soittimilla.

Jutun tekijä/ haastattelija : Nea Luomala

Kuvat: Nea Luomala 

Viime lukuvuoden vaihto-oppilaat

Uuden lukuvuoden alkuun on enää muutamia päiviä. Palaamme kuitenkin vielä hetkeksi viime lukuvuoden tapahtumiin. Vaihto-oppilaat Angel Vazquez ja Jule Kralik kertoivat toukokuun viimeisellä viikolla tuntemuksiaan vaihtovuodesta. Vazquez on kotoisin Espanjasta ja Kralik Saksasta.

Angel Vazquez (vas.) ja Jule Kralik

Vazquezin perhe matkustelee paljon, ja hän kertoo hakeneensa vaihto-oppilaaksi tätinsä rohkaisemana.

– Tätini sanoi, että ”kannattaa lähteä vaihto-oppilaaksi, koska se on hyvä kokemus” ja minä sanoin: ”Joo, miksipä ei.” Vazquez kertoo.

Kralik puolestaan ei halunnut aluksi lähteä vaihtoon, vaikka hänen isänsä suositteli sitä. Vaihto-oppilaan asuessa heidän kotonaan idea alkoi kuitenkin kiinnostaa enemmän. Hakemuksen lähettämisen jälkeen häntä alkoi epäilyttää, mutta hän ei kadu päätöstään.

– Vaihto-oppilaana saa paljon hyviä kokemuksia ja kasvaa ihmisenä, joten se on todella hyödyllistä, hän toteaa ja Vazquez on samaa mieltä.

 

Molemmilla heistä Suomi ja Norja olivat toivemaiden listan kärjessä. Vazquez harkitsi myös muun muassa Hongkongia, Intiaa ja Saksaa. Kralik sai aluksi paikan Argentiinasta, mutta pääsi Suomen jonossa eteenpäin ja sai valita kumpaan maahan lähtee. Valinta osui Suomeen.

Lentokentälle he saapuivat yhdessä, ja heidän vastaanottonsa oli aika tyly, mikä sai heidät pelkäämään hetkeksi, että ovatko kaikki suomalaiset sellaisia. Isäntäperheet ja musiikkilukion ilmapiiri kuitenkin loivat molemmille tervetulleen olon.

He kertovat, että ihmisiä tuli heti alussa juttelemaan heille. Osa taas on ollut todella ujoja ja pidättäytyväisiä.

 

Molemmat naurahtavat hieman kysyessäni heiltä talvesta.

Kralikille talvi oli vaikea. Hän on tottunut siihen, että herää Auringon noustessa ja menee nukkumaan sen laskiessa. Suomessa tämä ei ollut mahdollista.

– Olen varma, että minulla oli talvimasennusta. Oli niin pimeä ja kylmä. Aurinkoa ei näkynyt. Olin väsynyt koko ajan, vaikka nukuin yöllä 12 tuntia. Minua masensi. Halusin, että olisi kesä. Helmikuu oli onneksi jo parempi. Oli paljon lunta, mutta Aurinko paistoi. Silloin oli tosi kaunista, Kralik kertoo.

Päivän lyhyys hämäsi myös Vazquezia:

– Kun menin aamulla kouluun, oli pimeää, ja kun lähdin koulusta kotiin, oli taas pimeää, hän sanoo.

Lämpötilan muutos Espanjaan verrattuna oli huomattava, koska Espanjassa talvisin lämpötila ei yleensä laske päivän aikana pakkasen puolelle. Aurinkoisena päivänä lämpötila saattaa oli yli kymmenen astetta.

 

Sekä Vazquez että Kralik olivat mukana viime helmikuun vanhojen tansseissa.

Vazquez sanoo heti, että tanssit olivat todella mukava kokemus. Espanjassa sellaisia ei ole. Hän ei unohda niitä koskaan.

Myös Kralik pitää tansseja hyvänä kokemuksena. Hän nostaa erityisesti esille vanhojen päivän esitystä edeltäneen tanssikurssin. Hän nautti tanssitunneilla olosta todella paljon.

– Saksassa meillä on eräänlaiset tanssiaiset, mutta niitä varten meille ei opeteta tansseja, ellei sitten harjoittele itsekseen, joten meidät ikään kuin vain heitetään keskelle tanssiaisia. Osa tanssii, osa ei, eikä siellä ole minkäänlaista esitystä. Oli tosi siistiä, että täällä oli esitys. Ja osaan tanssia nyt paljon paremmin, Kralik kertoo.

 

Vazquezin mukaan espanjalaiset ovat avoimempia ihmisiä kuin suomalaiset. Muita huomattavia eroja maiden välillä ovat koulutusjärjestelmä ja talven kylmyys.

Kralik huomauttaa samoista asioista: ihmiset ja koulutusjärjestelmä ovat hyvin erilaisia Saksaan verrattuna. Hän kertoo pitävänsä suomalaisesta järjestelmästä enemmän kuin saksalaisesta. Luonto on myös hyvin erilainen.

– Kun menen autolla Kokkolaan ja katson ulos, maisema näyttää koko ajan samalta. Saksassa paikat näyttävät erilaisilta. On mäkiä, vuoria, järviä. Maisema vaihtuu koko ajan. Matkalla Kokkolaan näen koko ajan samoja puita. Eksyisin varmasti, jos olisin omillani jossain päin Suomea, Kralik toteaa. Vazquez nyökkäilee vieressä ja kertoo huomanneensa saman.

 

Lähdön lähestyessä tunnelmat ovat haikeat. Sekä Vazquezille että Kralikille Kaustisesta ehti muodostua koti, mutta nyt heidän täytyy sanoa hyvästit ystäville, isäntäperheelle ja koululle. Aika on kulunut nopeasti eikä tunnu riittävän kaikelle, mitä he haluaisivat vielä tehdä. Kotiin lähteminen surettaa, mutta samaan aikaan he eivät ole täysin sisäistäneet sitä, kuinka lähellä vaihtovuoden loppu oikeasti on.

– Luulen, että tajuan vaihtovuoden loppuneen vasta sitten, kun olen takaisin Saksassa. Juuri nyt on sellainen tunne ikään kuin jäisin tänne ikuisesti, vaikka tiedän lähteväni pian, Kralik kertoo.

 

Kralikilla on takaisin kotiin päästyään pitkä kesäloma edessä ja paljon suunnitelmia sen ajalle. Sitten hänellä on vielä kaksi vuotta koulua. Hän kertoo naurahtaen, ettei ole siitä kovin innoissaan. Tarkkoja tulevaisuudensuunnitelmia häneltä ei löydy, mutta monia mielenkiintoisia ideoita on.

Vazquez aikoo viettää aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa, jatkaa opiskelua ja ehkä kokeilla matkustelua.

– Haluan olla liikunnanopettaja. Haluan opettaa lapsia tai nuoria koulussa, koska pidän urheilusta ja lapsista, ja mielestäni se on hyvä työ, Vazquez kuvailee urasuunnitelmiaan.

 

Vaihtovuoden parhaimmiksi asioiksi Kralik nimittää kaverit – Vazquez lisää listalle vanhojen tanssit ja jääkiekon opettelun. Kralik oli ennen vaihtoon lähtöä kuullut muilta Suomessa vaihto-oppilaina olleilta saksalaisilta, etteivät he saaneet täällä juuri ollenkaan kavereita. Tässä mielessä hän pitää itseään ja Vazquezia onnekkaina.

– Mielestäni tämä koulu on erityinen ilmapiirin kannalta, hän toteaa, ja Vazquez nyökkää.

 

 

Haastattelu, teksti ja kuva: Oona Mansikkamäki